Vetouistelu ja verkot.

[igors]

Kuten olen ennenkin "kehunut" näitä eläkkeelläolemisen hyviä puolia niin tämäkin, että voi lueskella kaikessa rauhassa ennen kirjoitettuja viestejä, on yksi näistä eduista. Nyt kun, eilenkin, tuntui keskustelijoita riittävän täällä vetouistelunkin puolella, niin kiinnitin huomioni siihen, että olenko ainut ketä nämä verkot ja lähinnä niiden merkitseminen saa sykkeen nousemaan. Ps. Allekirjoittaneen ensinmäinen kirjoitus näille kalastus. info saitille käsitteli juuri verkkokalastusta ja oli seuraava:

Yleinen keskustelu / Yleinen kalastuskeskustelu / Vs: Keskustelua verkkokalastuksesta  : 10.01.07 - klo:12:06 
eikohan noita verkkoja sinne veteeen noin normaalisti mahdu.  Suurin asia mikä allekirjoittanutta ottaa pannuun on nuo verkkojen merkinnät.  Mereltä kun tulet kohtalaisessa tuulessa ja yhäkkiä näät 1.5 litraisen kannun narun nenässä (ja toista ei tietenkäään missäään) niin siiinä sitten arvioimaan josko perämoottori nyt haukkaa paulan solmuun moottorin potkurin ympärille.  Lisäksi toisilla on ihmeellinen tapa laittaa noita verkkoja (pintaverkkoja) normaalisti käytetyille ajoväylille.  Ei viralisille, mutta totutuille väylille.  Ei edes merellä lahtien suulta lähtiessä voi ajaa mistä tahansa.                  Kyllähän ainakin merellä pitäisi olla ihan oikeasti liput verkkojen päisssä.  Ei ainakaan merestä kalat lopu vaikka siellä noita verkkoja onkin.  En muuten omista yhtään itse, vaan kalastan heittouistimella

En sano että tuosta paljoakaan parenpaan suuntaan olisin mennyt, mutta silloin kun tuon kirjoitin niin en osannut edes jäsennellä kirjoitustani enkä osannut oikein kirjoitusvirheitäkään korjailla. Tytär kävi muutamia kertoja antamassa oppitunteja tietokoneen käytöstä. Mutta mennään asiaan.  Tämä lainaukseni on heittiksen puolelta jossa käsiteltiin pitkälti verkkokalastusta ja lähinnä sen mielekkyyttä.   Tuntuu että nykyään täällä vetouistelun puolella lähes jokaiseen kalastuskokemuksiini sisältyy maininta verkoista.  Miten te muut suhtaudutte näihin verkkoihin ja niiden merkkeihin. Siis ihan käytännössä miten menetelette kun vedätte uistimia ja huomaatte edessä mehupullo/ tyroksipallo/ öljygallona merkin. Tämähän tarkoittaa että edessä mahdollisesti on verkkoja. Ammattikalastajat merkkaavat kyllä verkkonsa ja pyydyksensä hyvin mutta nämä kotitarvekalastajat harrastavat juuri edellämainittuja merkitsemistapoja.

Itselläni on helppoa kun vedossa on korkeintaan kolme vapaa, niin on helppo pysäyttää veto ja kelata uistimet ylös.  Sama tilanne varmaankin tulee eteen vaikka noita vapoja olisi toistakymmentä, vai onko tilanne sitten niin, että siellä missä nämä enenmän harrastaneet vetävät, ei näitä verkkomurheita ole. Hankaluutta lisää ainakin kotivesilläni vielä se seikka että olemattomien merkkien välissä saattaa olla viisitoistakin pintaverkkoa joten toista päätä ei välttämättä heti edes katselemalla löydä.

[AhvenAna]

Vedessä olevat pyyntiverkothan pitäisi, korostan PITÄISI merkitä tupureilla / kelluvilla merkinantolipuilla. Iso-Kiimasella ainakin suurin osa verkkokalastajista merkitsevät verkkonsa kiitettävästi. Tosin joukkoon mahtuu myös niitä, jotka merkitsevät verkkonsa mehukannuilla yms. vastaavilla pienillä kellukkeilla.

Kyllä itselläkin saa sykkeen nousemaan kun huomaa, että alle viiden metrin päässä on verkot. Silloin tulee noiduttua ainakin yksi Raamatullinen ärräpäitä. En todellakaan ymmärrä heitä, jotka jättävät merkitsemättä omat verkkonsa. Silloin tekisi mieli käydä kopasemassa ne ylös ja nakata ne huitsin kuikkaan. Järkevämpäähän olisi merkitä ne kunnolla, jotta muutkin vesillä liikkujat ne näkisivät ja pystyisivät ohittamaan ne hyvällä "turvavälillä".

[MikeTonic]

Minunkin kantani pyydysten merkitsemisessä on tullut jo moneen kertaan ilmi. Esimerkkinä voisin mainita nämä keskustelut, joista mielipiteeni käy ilmi:
http://www.heittokalastus.info/forum/index.php/topic,1674.0.html
http://www.kalastus.com/keskustelu/messages/15/109807.html?1166797866
http://www.kalamies.com/foorumi/viewtopic.php?t=13026&start=0

Suurin osa verkkokalastajista merkitsee verkot asiallisesti ja selkeästi, kuten laissa on määritetty. Monilla järvillä on myös asetettu selkeämmät kriteerit kuin mitä laissa on asetettu pyydysten merkitsemiseen (esim. Näsijärvi). Jos palstaa lukee kalastuksenvalvojia, olisi hyvä tätä asiaa tuoda esille paikallisissa osakaskuntien kokouksissa. On toki olemassa vähemmistönä pyydyskalastajia, jotka eivät merkitse asiallisesti pyydyksiään, mutta ainakaan omilla kotivesilläni tämä ei ole ollut mikään ongelma.

Itse näen ongelmia myös meidän vetouistelijoiden asenteessa. Jokainen kelluva koho ei tarkoita verkkoa, vaan kyseessä voi olla katiska tai muu pienempi seisova pyydys. En myöskään näe järkeväksi pienellä järvellä/lammella käytettävän 1½m korkeita lippukohoja, koska siellä näkee järven toiselta rannalta toiselle jokaisen pienenkin kohon. Tästä syystä laissa ei ole kerrottu mitä selkeä pyydysten merkitsiminen tarkoittaa, vaan on mainittu jokaista tilannetta arvioitavan erikseen tilannekohtaisesti.

Kuten kaikki tietävät, vetouistelijan on kierrettävä seisovat pyydykset vähintään 50 metrin päästä. Siitä huolimatta näen lähes joka kerta vesillä uistellessani vetouistelijoita, jotka vetävät uistimiaan aivan pyydysten läheisyydessä, koska kuvittelevat verkkopaikan olevan järven paras vetouistelupaikka. Ainakin omalla kohdallani kierrän kaukaa pyydyskalastusalueet, koska siellä kalastuspaine on jo muutenkin kova. Tästä syystä olen omilla vesilläni löytänyt erittäin hyviä kalapaikkoja, jossa kalastuspaine on vähäinen ja tästä syystä kalan tulovarmuus on hyvä.

Ohessa muutamia perusteesejä ja ajatuksia lyhyesti keskusteluiden takaa:

- Peruspointti on joka tapauksessa se, että jokaisessa kalastusmuodosta löytyy hyviä ja huonoja puolia.
- Sillä ei ole mitään merkitystä millä kalastusmuodolla kalat päätyvät pataan.
- Toivon suvaitsevaisuutta myös niitä kalastusmentelmiä kohtaan, joita itse ei harjoita. Jokaisella kalastusmentelmällä on oma paikkansa monipuolisessa kalastuskulttuurissa mitä Suomessa harjoitetaan, koska ihmisillä on erilaisia tarpeita
- Jokaisen kalastusmuodon parista löytyy hyvien kalastustapojen rikkojia myös lainkirjaimen muodossa.
- En usko kenenkään kalastavan yli omien tarpeideen "vain huvin vuoksi". Tästä syystä jokainen pyrkii kalastamaan vain sen minkä käyttää ravinnoksi.
- Jos ajaa verkkoihin (oli syy sitten kenen tahansa), uistimet saa helposti irti myös ilman puukkoa eli toisten ihmisten omaisuutta on kunnioitettava.
- Valvontaa vesillä olisi lisättävä, jotta kalastuskulttuuri menisi oikeaan suuntaan. Sanktiot eli sakot kovemmiksi rikkomuksista.
- Eri kalastusmuotojen välisen vastakkainasettelun sijaan pitäisi pyrkiä ajamaan yhteisiä intressejä kuten vesien puhtaus, kutupaikkojen suojelu/edistäminen, rehevöitymisen estäminen,...

[igors]

Olen lukenut nämä kirjoituksesi mihin annoit linkit. Ihan oikeesti, Mike Tonic, en ymmärrä miksi kiihdyt niin paljon kun keskustellaan verkkokalastuksesta. Tämä kävi ilmi noissa aiemmin käyttäneissä keskusteluissasi. Ensinmäiseksi eroittaisin täysin omaan luokkaansa ammattimaisesti kalastusta harjoittavat.  Heillä on aina pyydykset merkattuna oikein.

Lainaus Mike Tonic:  "Itse näen ongelmia myös meidän vetouistelijoiden asenteessa. Jokainen kelluva koho ei tarkoita verkkoa, vaan kyseessä voi olla katiska tai muu pienempi seisova pyydys. En myöskään näe järkeväksi pienellä järvellä/lammella käytettävän 1½m korkeita lippukohoja, koska siellä näkee järven toiselta rannalta toiselle jokaisen pienenkin kohon. Tästä syystä laissa ei ole kerrottu mitä selkeä pyydysten merkitsiminen tarkoittaa, vaan on mainittu jokaista tilannetta arvioitavan erikseen tilannekohtaisesti."

Mistä sen tietää etukäteen että kelluva "koho" ei tarkoita verkkoa? Omalla kalavesilläni on lisäksi vielä muutamia kiviä merkitty noilla kohoilla. Mutta niistähän ei olekaan ongelmia koska tiedän odottaa merkkiä kivien kohdilta.. Pienellä järvellä tai lammella tuskin monikaan ihan kymmenillä vavoilla uistimia vetelee. Ei jatketa tällä linjalla...

Etupäässä voisin allekirjoittaa lähes kaiken perusteesisi, mutta ei viedä keskustelua samaan suuntaan kuin jo aiemmin käydyt keskustelut, vaan tarkoituksenani oli vain keskustella miten vetouistelua harrastavat menettelevät nähdessään mahdollisen pyydysmerkin. Tarkoituksena olisi mahdollisimman hyvin ennakoida tilanne. Keskusteluni kalastuspaikat sijaisevat merellä tai ison järven alueella.  Esim onko viisaampaa kiertää rannan vai ulapan puolelta mikäli näet vain yhden merkin ja haluaisit varmistua siitä ettei toinen jostakin putkahtaisi. ?  Mikäli mahdollisesti olet ylittänyt veneelläsi verkon, onko viisaampaa lisätä kaasua jotta uistimet nousisivat pintaan vai pysäyttää liikkeen?  Siis aivan tämäntapaisia käytännössä eteen tulevia tilanteita ja miten niistä on selvitty.

[MikeTonic]

Olen lukenut nämä kirjoituksesi mihin annoit linkit. Ihan oikeesti, Mike Tonic, en ymmärrä miksi kiihdyt niin paljon kun keskustellaan verkkokalastuksesta.

Kuten varmasti monet tietävät, harrastan kalastusta monipuolisesti eli harrastan vapakalastuksen lisäksi myös pyydyskalastusta sen eri muodoissa. Näissä nettikeskusteluissa vapakalastajat tuovat kärkkäästi mielipiteitään, jossa ensimmäisenä ollaan tuomitsemassa pyydyskalastajia (esim ryöstökalastuksesta tms). Toisekseen monet yleistävät huonosti merkityt pyydykset kaikkien pyydyskalastajien viaksi. Toisin sanoen ei löydetä omasta toiminnasta mitään vikaa, mutta ollaan kyllä tuomitsemassa muita.

Koen tärkeäksi tuoda mielipiteitäni ja näkemyksiäni esille pyydyskalastajan silmin, koska monet vapakalastajat eivät tunne pyydyskalastamista lainkaan ja kokevat tästä syystä pyydyskalastamisen enemmän uhkana kuin mahdollisuutena. Pyrin kirjoituksillani hälventämään tätä kuilua, jotta me harrastajakalastajat voisimme keskittyä oikeisiin asioihin, jotka ovat muun muuassa nämä vesistöjen terveyteen liittyvät menetelmät.

EDIT starts:
Lisättäköön vielä, että viime vuosina pyydyskalstajan silmin verkkoja on pahoinpidelty vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Tämä lisää motivaatiotani tuoda näkemyksiäni esille näissä nettikeskusteluissa, koska muita asiat eivät tunnu kiinnostavan.

Ohessa muutamat kokemukset viime kesältä.

1) Viime kesänä pyysin viikon verran muikkua ja kahtena yönä pyydykset oli kasassa. Verkot oli laskettu väliveteen noin 10-13m syvyyteen eli perinteisillä vetouistimilla sille syvyydelle ei ylletä. Muikkuverkoista molemmilla kerroilla löytyi useita mieihen mentäviä reikiä. Verkot oli merkitty lippukohoilla ja välikohot olivat meuhkattipurkin kokoluokkaa. Välikohoja verkoissa oli noin 14m välein. Muikkuverkot kestävät käytännössä kymmeniä vuosia tiheän silmäkokonsa vuoksi, jos ovat hyvin pidettyjä. Tästä syystä isot reijät vähentävät kalliiden muikkuverkkojen kestävyyttä pitkällä tähtäimellä. Aiempina kesinä verkot ovat olleet kasassa noin kerran kesässä.

2) Sen lisäksi viime kesänä pohjaverkot olivat kasassa ja isoja reikiä täynnä muutamia kertoja kesän aikana (myös viime kesänä). Verkot merkitty lippukohoilla. Reijät verkoissa vähentävät verkkojen ikää, kuten kohdassa 1) kerroin.

3) Sen lisäksi viime kesänä ensimmäistä kertaa varastettiin neljä kappaletta lähes uusia 3m korkeita verkkoja. Verkot ehtivät olla käytössä neljänä päivänä ennen varkautta eli olivat käytännössä uudet. Verkkojen mukana menivät myös lippukohot ja ankkurikivet naruineen.
EDIT ends:

Mistä sen tietää etukäteen että kelluva "koho" ei tarkoita verkkoa? Omalla kalavesilläni on lisäksi vielä muutamia kiviä merkitty noilla kohoilla. Mutta niistähän ei olekaan ongelmia koska tiedän odottaa merkkiä kivien kohdilta..

Koho(t) tarkoittavat yleensä pyydystä, joka on lain mukaan kierrettävä vähintään 50m päästä riippumatta siitä mikä pyydys on kyseessä. Pyydys voi olla katiska, rapumerta, verkonmerkki, sumppu,...  Jotkut kalamiehet jättävät toisen pään ankkurikohon ikäänkuin "merkiksi" seuraavaa pyyntiä varten, mutta se on monilla järvillä kielletty toimintatapa, koska kalapaikkojen varaaminen ei ole järkevää vesillä liikkujien kannalta. Osa vesillä liikkujista käy myös merkitsemässä tunnettuja salakareja vesiltä laittamalla niihin merkkikohot, jotta vesillä liikkujat eivät rysäytä näihin perinteisiin ansoihin. Joka tapauksessa koho on aina merkki siitä, että se pitäisi väistää 50m päästä.

Etupäässä voisin allekirjoittaa lähes kaiken perusteesisi, mutta ei viedä keskustelua samaan suuntaan kuin jo aiemmin käydyt keskustelut, vaan tarkoituksenani oli vain keskustella miten vetouistelua harrastavat menettelevät nähdessään mahdollisen pyydysmerkin. Tarkoituksena olisi mahdollisimman hyvin ennakoida tilanne. Keskusteluni kalastuspaikat sijaisevat merellä tai ison järven alueella.  Esim onko viisaampaa kiertää rannan vai ulapan puolelta mikäli näet vain yhden merkin ja haluaisit varmistua siitä ettei toinen jostakin putkahtaisi. ? 

Veneen kapteenin tärkein tehtävä on tarkkailla eteenpäin ja se on paras tapa välttää törmäystilanteet pyydyksiin. Myös muut veneessä olijat ovat velvollisia tarkkailemaan ympäristöään. Hyvä tarkkaileminen pätee myös tilanteisiin, jolloin kalaa väsytetään yms. Kyllä pienetkin kohot yleensä havaitsee hyvinkin kaukaa, jos tarkkailee mihin on menossa ja sääolosuhteet sen sallivat. Vetouistelua ei pitäisi harjoittaa kovalla tuulella, sumussa tai pimeään aikaan, koska silloin ei voi tarkkailla ympäristöään. Kun itse harjoitan vetouistelua pimeään aikaan, käyn reitit läpi valoisaan aikaan ja sahaan samoja reittejä sitten pimeään aikaan. Näin osaan välttää pimeään aikaan osumasta pyydyksiin.

Kun havaitsen pyydysmerkin, pyrin katsomaan onko toista pyydysmerkkiä lähellä eli onko kyse verkosta vai jostain muusta pyydyksestä. Pyydykset on yleensä järkevintä kiertää aina ulapan puolelta, jos ei osaa muuten tulkita tilannetta. Verkot yleensä lasketaan rannasta ulospäin, jos ne lasketaan rannan läheisyyteen. Selkävesillä verkot lasketaan yleensä pakkojen päälle eli matalasta syvään. Silloinkin vetouistelijan kannattaa aina koukata syvän veden puolelta, jos ei muuten kykene tilannetta hahmottamaan.

Mikäli mahdollisesti olet ylittänyt veneelläsi verkon, onko viisaampaa lisätä kaasua jotta uistimet nousisivat pintaan vai pysäyttää liikkeen?  Siis aivan tämäntapaisia käytännössä eteen tulevia tilanteita ja miten niistä on selvitty.

Järkevintä on pysäyttää liike ja jopa peruuttaa hieman. Sen jälkeen uistimet nopeasti ylös. Takilan käytössä verkkojen ylittäminen on yleensä jo myöhäistä, koska silloin takila on jo verkossa.

Soutuveneellä vetouistelua paljon harjoittaneena en taida olla kertaakaan uistellut verkkoihin, vaikka soudettaessa selkä on aina menosuuntaan päin. Siitä huolimatta kykenen havaitsemaan seisovat pyydykset. Moottoriveneellä vetouisteltaessa naama menosuuntaan päin tarkkaavaisuus tuntuu olevan vaikeampaa, koska olen muutaman kerran verkkoihin ajanut. Syynä tähän oman arvioni mukaan on se, että moottoriveneessä on jos jonkinlaista välineistöä tarkkailtavana, jolloin se tärkein eli ympäristön tarkkaileminen jää vähemmälle. Silloin ei voi syyttää kuin itseään eli verkkoihin ajamisen syynä olen ollut minä eikä verkoilla pyytäjä. Olen joka kerta käsin irroitellut uistimet verkoista, joka ei ole onneksi vienyt paljoa aikaa ja harmitellut omaa huonoa tarkkaavaisuuttani eli huolimattomuuttani. Koska harjoitan pyydyskalastamista ja tunnen kalaveteni, kykenen hyvinkin arvaamaan missä ja miten pyydykset on laskettu. Tästä syystä yhteentörmäyksiä on tapahtunut hyvin vähän.

Jos havaitsen pyydykset sen verran myöhään että väistäminen on hankalaa, silloin yleensä pysäytän veneen ja pyrin ottamaan niitä uistimia ensin ylös, jotka ovat ensimmäisenä vaaravyöhykkeellä. Yleensä tämän jälkeen veneen kääntäminen onnistuu, jolloin kaikkia uistimia ei tarvitse nostaa ylös saakka.

Jokaisella vetouistelijalla olisi hyvä olla pakissa mukana muovitettuja lappuja siltä varalta, että törmää omasta mielestään huonosti merkittyyn verkkoon. Lapussa tulisi olla ilmoitus huonosti merkitystä pyydyksestä omien yhteystietojen kera. Tämä parantaa pyydyskalastajaa ymmärtämään paremmin vetouisteiljoiden tarpeita. Pahan suopaisuus sen sijaan pahenee vetouisteilijoiden ja pyydyskalastajien välillä, jos puukkoa käytetään uistinten irroittamiseen. Kannattaa muistaa, että monet vakituisista pyydyskalastajista ovat näitä osakaskuntien jäseniä ja me vetouistelijat jäämme siinä taistelussa aina toiseksi.

[MikeTonic]

Kysytään tähän samaan viestiketjuun yksi mieltäni askarruttanut asia:

Millainen pyydys on hyvin merkitty, jotta uistelijat sen näkevät?

Siis miten pyydys on hyvin merkitty, jotta se on helppo havaita hyvissä ajoin? Nyt ei siis haeta tätä suositusta, jonka mukaan pitäisi käyttää 1½m korkeaa lippusalkoa, jossa 30cm X 30cm liput. Haetaan siis selvästi merkittyä pyydystä. Kannattaa muistaa, että pyydys merkitään vain yhdellä tavalla eli samaa pyydystä harvoin merkitään kahdella koholla tms.

Itse olen monesti vesillä ollessani miettinyt asiaa, koska korkeakin lippukoho saattaa näkyä tietyllä kelillä tietystä valosuunnasta tarkastellen heikommin kuin pieni saman värinen koho. Toisaalta taas 1m ½lippukoho päinvastaisesta suunnasta aurinkoon nähden näkyy (ja kuuluu) paremmin kuin hälytysajossa oleva ambulanssi.

Sitten on vielä nämä värien näkyvyydet eri valaisuus- ja tuuliolosuhteissa. Joissakin yhteyksissä neon vihreä/keltainen näkyy hyvin ja toisaalta toisenlaisissa valaisuusolosuhteissa punainen näkyy hyvin.

[AhvenAna]

Ehdotus merkinnantopoijuksi:

Hommaa jostain noita joko kelta-punaisia tai punaisia merkkikeiloja. Näihin liimaat esim. yhden renkaan heijastinkangasta yms. Tosin ko. keilojen hankintahinta saattaa nousta tavallisen mehukanisteria huomattavasti kalliimmaksi, mutta näkyvyyttä tulee ainakin "roppakaupalla" lisää.

Mielestäni ei tuo 1½ metrin poijukaan huono vaihtoehto olisi, helpottaa kun hommaa luonnosta valmistusmateriaalin, niin säätyy taas rahat jonnekkin muualle.

Kannattaa varmasti itse testaillla miten eri värit näkyvät erilaisissa valaistus- ja kalastusolosuhteissa.

[MikeTonic]

AhvenAna, omat pyydykseni on aina asianmukaisesti merkitty. Siitä huolimatta vuosittain ne löytyvät kasassa ja miehen mentäviä reikiä täynnä.

Kysyn tätä siksi, että joka puolella väitetään ettei mehukatti merkintä ole riittävä tapa markitä pyydyksiä. Samassa yhteydessä valittaja jättää mainitsematta mikä olisi oikea tapa merkitä pyydys jotta sen näkee säässä kuin säässä.

Kalastuslaissa kerrotaan, että pyydykset on merkittävä selvästi. Toisessa pykälässä suositellaan käyttämään 1½m salossa olevia 30x30cm lippuja, mutta se on vain suositus. Laissa siis jätetään määrittelemättä mikä on pyydysten selkeä merkitseminen.

Onko muilla mielipiteitä ja ajatuksia miten pyydys on selkeästi merkitty?

[J-King]

AhvenAna, omat pyydykseni on aina asianmukaisesti merkitty. Siitä huolimatta vuosittain ne löytyvät kasassa ja miehen mentäviä reikiä täynnä.

Kysyn tätä siksi, että joka puolella väitetään ettei mehukatti merkintä ole riittävä tapa markitä pyydyksiä. Samassa yhteydessä valittaja jättää mainitsematta mikä olisi oikea tapa merkitä pyydys jotta sen näkee säässä kuin säässä.

Kalastuslaissa kerrotaan, että pyydykset on merkittävä selvästi. Toisessa pykälässä suositellaan käyttämään 1½m salossa olevia 30x30cm lippuja, mutta se on vain suositus. Laissa siis jätetään määrittelemättä mikä on pyydysten selkeä merkitseminen.

Onko muilla mielipiteitä ja ajatuksia miten pyydys on selkeästi merkitty?

Mietis nyt itsekkin, jos aallon korkeus ylittää 50cm niin näkyykö tuo merkintä. EI TODELLAKAAN näy, eli itse valvojana niputan kaikki noin edesvastuuttomasti merkityt verkot.
Laita mehukattipullon sijasta vaikka 20L kannuja, se jo näkyy. Itse asiassa ei noiden lippukeppien tekeminen mitään insinöörikoulutusta vaadi. Laita hyvämies kunnon merkit niin ei hajoa verkot ja tuskinpa ketään enää sen jälkeen niitä niputtaa.

[VaKa]

Viime viikonlopulla olin Kemiön merialuella uistelemassa ja ajoimme ottipaikoille noin 6km matkan,matkan aikana näimme noin 15-25 kpl verkkoja.Verkoista noin puolet oli asianmukaisesti lipuilla ja korkeilla verkkosaloilla merkitty,sitten oli näitä veneväylien verkoittajia eli aivan väylän reunaan tai hiukkasen väylänpuolelle verkkonsa sijoittajia.Veneväylien viereiset verkot oli lähes aina merkitty mehukannuilla,eli liussa oli todella vaikee hahmottaa,että missä verkko on.

Sitten mielipiteeni merkitsemisestä,minusta verkkosalot on hyvät (eikös ne ole pakollisetkin?),mutta vielä kun kaikki ymmärtäisi laittaa liput niihin oikein,eli väylän puolelle kaksi lippua ja toiseen yksi. (korjatkaa jos olen väärässä).

[MikeTonic]

Mietis nyt itsekkin, jos aallon korkeus ylittää 50cm niin näkyykö tuo merkintä. EI TODELLAKAAN näy, eli itse valvojana niputan kaikki noin edesvastuuttomasti merkityt verkot.
Laita mehukattipullon sijasta vaikka 20L kannuja, se jo näkyy. Itse asiassa ei noiden lippukeppien tekeminen mitään insinöörikoulutusta vaadi. Laita hyvämies kunnon merkit niin ei hajoa verkot ja tuskinpa ketään enää sen jälkeen niitä niputtaa.

Minulla on käytössä 120cm korkeat lippukohot (neonvihreä), jos se nyt on noin tärkeää tietää. Koko kysymyksen asettelu on teoreettinen, koska valaisuusolosuhteiden, vuodenajan, aallon korkeuden, järven/lammen/vesialueen kokoon sidottu.

Omasta mielestäni noin suuria merkkejä ei tarvita pienillä järvillä tai lammilla, koska siellä näkyvyys on säässä kuin säässä koko järven yli. Toisin sanoen siellä näkyy pienikin poiju lammen toiselta laidalta toiselle. Ehkäpä tästä syystä laissakin puhutaan, että pyydys on merkittävä riittävän hyvin.

[J-King]

Mietis nyt itsekkin, jos aallon korkeus ylittää 50cm niin näkyykö tuo merkintä. EI TODELLAKAAN näy, eli itse valvojana niputan kaikki noin edesvastuuttomasti merkityt verkot.
Laita mehukattipullon sijasta vaikka 20L kannuja, se jo näkyy. Itse asiassa ei noiden lippukeppien tekeminen mitään insinöörikoulutusta vaadi. Laita hyvämies kunnon merkit niin ei hajoa verkot ja tuskinpa ketään enää sen jälkeen niitä niputtaa.

Minulla on käytössä 120cm korkeat lippukohot (neonvihreä), jos se nyt on noin tärkeää tietää. Koko kysymyksen asettelu on teoreettinen, koska valaisuusolosuhteiden, vuodenajan, aallon korkeuden, järven/lammen/vesialueen kokoon sidottu.

Omasta mielestäni noin suuria merkkejä ei tarvita pienillä järvillä tai lammilla, koska siellä näkyvyys on säässä kuin säässä koko järven yli. Toisin sanoen siellä näkyy pienikin poiju lammen toiselta laidalta toiselle. Ehkäpä tästä syystä laissakin puhutaan, että pyydys on merkittävä riittävän hyvin.

nuo merkit ovat oikein hyvät. Kalastuslaista sen verran että jos lainsäätäjät olisivat ajatelleet Mehukattipulloja oikeina merkkeinä, niin siellähän lukisi että käytä mehukattia, se on verkonmerkki verraton

[AhvenAna]

AhvenAna, omat pyydykseni on aina asianmukaisesti merkitty. Siitä huolimatta vuosittain ne löytyvät kasassa ja miehen mentäviä reikiä täynnä.

Kysyn tätä siksi, että joka puolella väitetään ettei mehukatti merkintä ole riittävä tapa markitä pyydyksiä. Samassa yhteydessä valittaja jättää mainitsematta mikä olisi oikea tapa merkitä pyydys jotta sen näkee säässä kuin säässä.

Kalastuslaissa kerrotaan, että pyydykset on merkittävä selvästi. Toisessa pykälässä suositellaan käyttämään 1½m salossa olevia 30x30cm lippuja, mutta se on vain suositus. Laissa siis jätetään määrittelemättä mikä on pyydysten selkeä merkitseminen.

Onko muilla mielipiteitä ja ajatuksia miten pyydys on selkeästi merkitty?

MikeTonic, Jos ja kun harrastat enemmän ja vähemmän kalastusta sen eri muodoissa, oletan samalla, että osaat ja merkitset pyydyksesi asiaan kuuluvalla tavalla. En ole mielestäni missään vaiheessa "mollannut" pyydyksiesi merkkaamista. Jos olen, niin sori! Ja toiseksi Sinä itse kysyit meiltä muilta miten voisi parantaa omien pyydyksien merkkaamista. Heitin yhden esimerkin, jota voit käyttää ja kehittää lisää tai olla käyttämättä.

Jos Pikku-Kiimasen selällä näyttää olevan isoja (> 0,5m) aaltoja, jään suosiolla rannalle riukuttaan. Tämän hetkisessä potskissani on sen verran matalat laidat, että moisessa kelissä voisi tulla äiteetä ikävä 

Mehukatti-kannu on jo eteenpäin tuossa merkkaamisessa, mutta ne juuttaan styroksipalaset on sitä ittiään. Mutta toivoisin, että he jotka harrastavat verkkokalastamista merkkaisivat verkkonsa asiaan kuuluvalla tavalla ja käyttäsivät niitä lupaläystäkketäkin. En ole koskaan käynyt verkoilla, mutta ensi kesänä teen poikkeuksen ja lähen appiukon mukaan kokemaan verkkoja. Hän laittaa kiltisti kunnon tupurit (4kpl) verkon päihin ja keskelle parit, jotta muut näkevät hänen verkkonsa. Ompa muutaman kerran noitunut raamatullisen s****noita kun on ajanut toisten surkeasti merkattuihin verkkoihin.

Mietis nyt itsekkin, jos aallon korkeus ylittää 50cm niin näkyykö tuo merkintä. EI TODELLAKAAN näy, eli itse valvojana niputan kaikki noin edesvastuuttomasti merkityt verkot.
Laita mehukattipullon sijasta vaikka 20L kannuja, se jo näkyy. Itse asiassa ei noiden lippukeppien tekeminen mitään insinöörikoulutusta vaadi. Laita hyvämies kunnon merkit niin ei hajoa verkot ja tuskinpa ketään enää sen jälkeen niitä niputtaa.

Minulla on käytössä 120cm korkeat lippukohot (neonvihreä), jos se nyt on noin tärkeää tietää. Koko kysymyksen asettelu on teoreettinen, koska valaisuusolosuhteiden, vuodenajan, aallon korkeuden, järven/lammen/vesialueen kokoon sidottu.

Omasta mielestäni noin suuria merkkejä ei tarvita pienillä järvillä tai lammilla, koska siellä näkyvyys on säässä kuin säässä koko järven yli. Toisin sanoen siellä näkyy pienikin poiju lammen toiselta laidalta toiselle. Ehkäpä tästä syystä laissakin puhutaan, että pyydys on merkittävä riittävän hyvin.

Olen samaa mieltä herrojen kanssa pienillä järvillä ja lammilla käytettävästä "merkkauskoosta". Tuskin siellä nyt Jerry-kannun kokoista kannua tarvitsee näyttää, pienempikin mahtaa ajaa oman asiansa. Onko toi neonvihreä öö-pauttiarallaa saman värinen kuin mitä isommilla järvillä on noita poijunkin neonvihreinä?

[Stögö]

Olisiko hyvä verkkomerkki sellainen, että kelluke ja lippu olisivat erivärisiä siten että toinen näkyisi paremmin kirkkaalla ilmalla ja toinen hämärällä.

[MikeTonic]

Nykyisistä vastauksista kysymykseeni voi päätellä seuraavaa:

1) Jokaiselle selvästi pyydyksen merkitsiminen tarkoittaa eri asiaa. Toisille riittää mehukattipurkki ja toisille ei riitä kunnolla edes 1½m lippusalko.
- Pyydysmerkin väri (neon värit, normaalit värit,...)
- Pyydysmerkin koko, malli eli koko (lippu, iso kanisteri)
- Pyydys ja sen pituus. Esim 100 koukun pitkäsiima voi olla helposti yli 400m pitkä. Toisaalta tyypillinen katiska taas vie 2x2m tilan.
- Miten pyydys on asetettu. Esimerkiksi verkot voidaan laskea väliveteen/pintaan välikohoilla tai sitten pohjaan, jolloin ei ole välikohoja ja se on eritavalla merkitty.

2) Riippuu olosuhteista millaisessa säässä mikäkin merkintä on riittävä.
- Tuuliolosuhteet (tyyntä vai tuulista)
- Vesistö (joki, lampi, järvi, merialue,...)
- Valaisuus olosuhteet eli sade/pilvisyys <-> auringon paiste/kirkkaus ja sen suunta
- Sumu/usva
- Kellon aika eli aamu, päivä, ilta, yö
- Vuoden aika (kevät, kesä, syksy, talvi)
- Käytössä oleva vene (HT, kabiini, avovene, soutuvene, jolla,...) eli kuinka helppoa on tarkkailla
- Veneessä olevien varusteiden määrä (mitä enemmän varusteita, sitä vähemmän tulee ympäristöään tarkkailtua)
- Ja niin edelleen...

Voiko ketään pyydyskalastajaa velvoittaa merkitsemmään pyydyksiään esim. säätilan mukaan, koska säätila voi vaihtua täysin peilityynestä myrskyksi parissa minuutissa (kokemusta on) tai kirkkaasta auringonpaisteesta sateiseksi?

Mielestäni ainoa mihin pyydyskalastaja voi vaikuttaa on vaihtoehto yksi. Sen sijaan vetouistelija voi (ja pitää) harkita missä olosuhteissa vetouistelua harjoittaa eli hän voi vaikuttaa vaihtoehtoon kaksi ja osittain myös vaihtoehtoon yksi. Vetouistelija voi vaikuttaa ensimmäiseen vaihtoehtoon tuomalla ilmi pyydysten merkintään liittyviä puutteita esim huomauttamalla kirjallisesti pyydyskalastajaa, osakaskuntien kokouksissa tms.

Millaisia velvotteita sitten meillä vetouistelijoilla oikein on? Lain mukaan jokainen pyydys pitää kiertää vähintään 50m päästä. Kuinka tämä tapahtuu esim. yöaikaan tapahtuvassa vetouistelussa? Entäs kovassa tuulessa, sumussa tai nousevan/laskevan auringonaikaan, jolloin mennään auringonvaloa kohden?

En ole mielestäni missään vaiheessa "mollannut" pyydyksiesi merkkaamista. Jos olen, niin sori! Ja toiseksi Sinä itse kysyit meiltä muilta miten voisi parantaa omien pyydyksien merkkaamista. Heitin yhden esimerkin, jota voit käyttää ja kehittää lisää tai olla käyttämättä.

Itse uskoinkin, että taustalla on jokin väärinkäsitys. Kohdistit kirjoituksesi minuun eli et kirjoittanut asiasta yleisellä tasolla. Tästä syystä oletin sinun ehdottaneen minulle näitä keinoja merkitä pyydyksiä, vaikka asetin kysymyksen mielestäni yleiselle tasolle.