Kuhavaappu

[vanaha]

"Vaikka Ventti ui matalassa, ei ole poissuljettu vaihtoehto syvemmille vesille, koska aina voi käyttää takilaa, painouistinta tai veturiuistinta saadakseen uistimen halutulle syvyydelle."

Totta. Ja ilman lisukkeita saa jopa metrin syvyyttä lisää jatkamalla siiman pituutta!

MikeTonicn kommenttiin :"Perinteinen nyrkkisääntö on tarjota isoa viehettä isolle kalalle. Kalojen määrä pienenee, muttta saaliin painomääräinen koko voi jopa kasvaa, kun vaihtaa hieman isomman uistimen sen 9-10cm uistimen sijaan eli 10-13cm uistimeksi."

Olen samaa mieltä. Eräs porukka kalasti kuhaa ja he saivat kohtalaisen hyvin. Rannalla pyysivät ihastelemaan saalista. Se koostui silmämääräisesti lähes 100 % alamittaisista kuhista! Rauhallisena miehenä jouduin sanomaan muutaman harkitun sanan! Vaappuina he käyttivät yksinomaan Senioria - siikavaappua!!

Tuota MikeTonicin mainitsemaa vaapun solakkuutta olen myös joskus ajatellut. Suu on pienehkö ja tehohampaat huulien etuosassa. Lisäksi pääosa kuhista on ollut kiinni vain takakoukussa. Vaapun iso ja paksu takaosa saattaa estää/haitata koukkujen tarttumista. Etuhampaat tökkää uistimen runkoon - puukala - ja suu aukeaa välittömästi sepposen selälleen.  Kävipä kopasemassa...
Kapea/solakka takapää tartuttaa siten ehkä paremmin. Koukut ovat leukapielissä kiinni ennen kuin suuvärkki koskee uistimen runkoa... Ainakin näin voisi ajatella 

Keskustellessamme tuosta solakkuudesta kaverin kanssa, päättelimme samalla kuhan säyseyden siiman päässä.
Liekö näin: kuha ui saalistettavan kalan kiinni. Hitaana/laiskana kalana kuha ehtii napata saalistaan vain takaa, ehkä vain pyrstöstä. Luottaen omien hampaiden pitävyyteen, se pitää kiinni ja antaa saaliskalan teutaroida omia aikojaan - kyllä se siihen talttuu! Kun saaliskala on kuollut, tai ainakin lähes kuollut, kuha kääntää saaliinsa ja nielaise sen. Mitäs olette mieltä??
Havaintoni on ollut se, että hyvin usein kuhaan tulee virtaa kun se eka kerran käynyt veneen vieressä eikä sitä ole heti saanut haavittua (tietysti siksi koska haavia on tarvittu juuri toisen (isomman) kalana nostamiseen ja vaappu on  - tottakai - takertunut havakseen  ).

Mitäs tuumitte?

[AhvenAna]

Kuhan tartutuksesta olen vanahan kanssa eri mieltä. Ainakin ne kuhat jotka ovat minun kohdalle sattuneet, ovat ravistelleet rivakasti puolelta toiselle ikäänkuin hauki olisi vaappussa. Tämä tapahtuu vain ja ainoastaan muutaman sekunnin sen jälkeen kuin kuha on iskenyt vaappuun. Tämän alkuravistelun jälkeen kuha ei pahemmin hannaa vastaan kuten hauki tekee. Mutta 5-10m:ä ennen venettä kuha aloittaa taistelun elämästä ja kuolemasta.

Yleensä ottaen kuha tulee varsin rauhallisesti veneen vierelle, mutta sitten siinä käydään pieni lähitaistelu ja kohta peli on ohi. Tai näin ainakin Kaenuun järvessä, muista on vielä vaikea sanoa. 

[vanaha]

Anteeksi Juha. Alkuperäinen aihe oli:
"Mikä on itsellesi se "The" Kuhavaappu? " Meidän keskustelut kyllä jonkin verran poikkeaa alkuperäisestä.... 
Sen verran jatkan kuitenkin, että AhvenAna on varmaan oikeassa kuhan rivakkuudesta iskun yhteydessä. Ne jäävät valitettavasti minulta kokematta - hidas kun olen. Huomaan vaan vavan nyökkäävän ja kun olen siinä kiinni, tuntuu vavassa vain "painoa". Kuha! Ja sitten alkaa pumppaus, kelaus jne. Ja kun kala tulee veneen viereen, kaukaa jo haaviin. Eipä juuri ravistele. Mitallinenkin kuha tulee useimmiten suoraan veneen viereen ja sen voi nostaa siimasta/perukkeesta suoraan veneseen sen sileän tien, ikään kuin putkessa. Usein teenkin niin. Varsinkin jos on "haukivaara" ja käytän peruketta. Mutta näin siis useimmiten. Mutta onneksi on poikkeuksiakin! Luulee hauen tulevan ja yllätykseksi se onkin kuha!!
"Yleensä ottaen kuha tulee varsin rauhallisesti veneen vierelle, mutta sitten siinä käydään pieni lähitaistelu ja kohta peli on ohi." Näinkin on!

[viilus]

Jatketaan nyt sitte itsekin aiheen vierestä.
Minä itse en kyllä allekirjoittaisi tuota "väitettä" että isommalla vaapulla isompaa kuhaa, toki on poikkeuksia eri vesistöillä.
minä tykkään käyttää kuhan uistelussa mio twistereitä ja hyvin niillä on isoo kuhaa tullut ja on vedossa aina isoo vaaputintakin ollut.
Sitten tuohon vaapun solakkuuteen kun ite vetelen monesti tuplia käyttäen rapalan DT16 veturina johonka on monesti ottanut peräkoukkuun kuhantumppi eikä kyseinen uistin mielestäni ole kovin suippo.

[psychocowboy]

Mikä on tuon ison kuhan raja? Kaikki puhuu isoista ja pienistä mutta raja on jäänyt hieman häilyväksi. toditettavasti kumminkin 5cm vaapulla saa noin nelikiloista kuhaa ja minusta se ei ole enään mikään tumppi? Tai sitten olen ihan hakusessa tässäkin asiassa.

[AhvenAna]

Pahoitteluni, että olen itseni mukaan lukien puhunut seipään vierestä enkä seipäästä.

Aloitan uuden aiheen kuhan koosta toisaalla, niin pysyy seipäätä pystyssä

[MikeTonic]

Tuota MikeTonicin mainitsemaa vaapun solakkuutta olen myös joskus ajatellut. Suu on pienehkö ja tehohampaat huulien etuosassa. Lisäksi pääosa kuhista on ollut kiinni vain takakoukussa. Vaapun iso ja paksu takaosa saattaa estää/haitata koukkujen tarttumista. Etuhampaat tökkää uistimen runkoon - puukala - ja suu aukeaa välittömästi sepposen selälleen.  Kävipä kopasemassa...
Kapea/solakka takapää tartuttaa siten ehkä paremmin. Koukut ovat leukapielissä kiinni ennen kuin suuvärkki koskee uistimen runkoa... Ainakin näin voisi ajatella 

Keskustellessamme tuosta solakkuudesta kaverin kanssa, päättelimme samalla kuhan säyseyden siiman päässä.
Liekö näin: kuha ui saalistettavan kalan kiinni. Hitaana/laiskana kalana kuha ehtii napata saalistaan vain takaa, ehkä vain pyrstöstä. Luottaen omien hampaiden pitävyyteen, se pitää kiinni ja antaa saaliskalan teutaroida omia aikojaan - kyllä se siihen talttuu! Kun saaliskala on kuollut, tai ainakin lähes kuollut, kuha kääntää saaliinsa ja nielaise sen. Mitäs olette mieltä??

On tunnettu tosia-asia, että kuha jahtaa saaliskaloja. Hauki puolestaan pysyy paikallaan ja kyttää. Koska kuha saalistaa/jahtaa ravintoa, se ajaa kaloja takaa ja iskee päästyään riittävän lähelle tai jos kala kääntyy hieman, niin saa vieläkin paremmin iskettyä. Juuri tähän perustuu mielestäni kuhanuistelussa mutkittelun teho. Kun kuha seuraa vaappua/uistinta ja uistin tekee pienen käännöksen, jolloin kuha kykenee iskemään helpommin. Suoraan etenevään vaappuun kuhan on vaikeampi iskeä, kun pelkästään uistimen perä on näkyvissä. Sama teho pätee myös vahudin vaihtelemiseen eli hitaasti kulkevaan uistimeen kuhan on helpompi iskeä, kun ei tarvitse jahdata kovalla vauhdilla. Hyvä kuhavaappu on mielestäni sellainen, joka alkaa toimimaan hitaillakin nopeuksilla. Tunnen toki koulukuntia, jotka vetävät kuhaa menestyksekkäästi kovallakin vetonopeudella.

Tuolla vaapun pyrstön mallilla on vaikutusta myös vaapun uintiin. Ajattele esimerkiksi Jesseä, jossa pääosa on pullea ja sitten kapenee pyrstöä kohden. Jos se olisi koko matkaltaan pullea möhkäle, vaappu ei uisi kunnolla. Yksi tärkeimmistä asioista vaapussa on kuitenkin se uinti.

Vaapun kokoasiaan vielä sen verran, että pienellä alle 10cm vaapulla saa paljonkin kuhaa, mutta mittakokoisia suhteessa vähän. Kun vaihtaa vaapun yli 10cm mittaiseksi, alamittaista tulee vähemmän ja mittakuhia vähintään sama määrä. Luonnollisesti tähän kokoasiaan vaikuttaa vaapun muoto eli solakamman mallisen on oltava pidempi ja pulleampi vaappu voi olla lyhyempi.

[vanaha]

On tunnettu tosia-asia, että kuha jahtaa saaliskaloja. Hauki puolestaan pysyy paikallaan ja kyttää. Koska kuha saalistaa/jahtaa ravintoa, se ajaa kaloja takaa ja iskee päästyään riittävän lähelle tai jos kala kääntyy hieman, niin saa vieläkin paremmin iskettyä. Juuri tähän perustuu mielestäni kuhanuistelussa mutkittelun teho. Kun kuha seuraa vaappua/uistinta ja uistin tekee pienen käännöksen, jolloin kuha kykenee iskemään helpommin. Suoraan etenevään vaappuun kuhan on vaikeampi iskeä, kun pelkästään uistimen perä on näkyvissä. Sama teho pätee myös vahudin vaihtelemiseen eli hitaasti kulkevaan uistimeen kuhan on helpompi iskeä, kun ei tarvitse jahdata kovalla vauhdilla. Hyvä kuhavaappu on mielestäni sellainen, joka alkaa toimimaan hitaillakin nopeuksilla. Tunnen toki koulukuntia, jotka vetävät kuhaa menestyksekkäästi kovallakin vetonopeudella.
Tuolla vaapun pyrstön mallilla on vaikutusta myös vaapun uintiin. Ajattele esimerkiksi Jesseä, jossa pääosa on pullea ja sitten kapenee pyrstöä kohden. Jos se olisi koko matkaltaan pullea möhkäle, vaappu ei uisi kunnolla. Yksi tärkeimmistä asioista vaapussa on kuitenkin se uinti.
Vaapun kokoasiaan vielä sen verran, että pienellä alle 10cm vaapulla saa paljonkin kuhaa, mutta mittakokoisia suhteessa vähän. Kun vaihtaa vaapun yli 10cm mittaiseksi, alamittaista tulee vähemmän ja mittakuhia vähintään sama määrä. Luonnollisesti tähän kokoasiaan vaikuttaa vaapun muoto eli solakamman mallisen on oltava pidempi ja pulleampi vaappu voi olla lyhyempi.

Upea Mike! Pohditaan vielä lisää. Se mutkittelu vedettäessä. Kääntyykö uistin niin rajusti, että sen kylki tulee esille? Olisin taipuvainen ajattelemaan, että se mutkittelu tuo uistimeen sitä saaliskalan pakoreaktiota - ulkokaaren uistinten vauhti kasvaa. Sisäpuolen uistimet saavat ärstytystä hiljenneestä vauhdista, ja mahdollisesta vajoamisesta/kohoamisesta. Jälkimmäisestä syystä suosin hiljaisella vauhdilla käyviä uistimia.
"Luonnollisesti tähän kokoasiaan vaikuttaa vaapun muoto eli solakamman mallisen on oltava pidempi ja pulleampi vaappu voi olla lyhyempi. " Kun pysähtyy miettimään ja muistelemaan, asia on varmaan juuri noin.
Miten mielestänne vaapun pystykapeus - lahnamaisuus- vaikuttaa uintiin??

[MikeTonic]

Upea Mike! Pohditaan vielä lisää. Se mutkittelu vedettäessä. Kääntyykö uistin niin rajusti, että sen kylki tulee esille?

Uistin ei mutkitellessa yleensä käänny niin paljoa, että kylki tulee täysin esille. Joka tapauksessa suunta muuttuu ja kala saa paremmin iskurefleksin kuin suoraan kulkiessa. Jos ajatellaan kaloja yleensä ottaen, ainakin omien näköhavaintojen mukaan kalat uivat poukkoillen joka kerran potkaistessaan hieman eri suuntaan. Harva kala ui täysin suoraan montaa kilometria, kuten monet uisteluveneet tuntuvat tekevän.

Olen samaa mieltä kanssasi, että mutkitellessa nimenomaan sisäuistin ui hitaammassa kaaressa ja ulompi uistin taas luonnollisesti menee kovempaa. Tämä nopeuden vaihtelu on toinen iskua avittava tekijä tässä mutkittelussa, koska harva kala ui tasaista vauhtia eteenpäin.

Ainakin itse mielelläni kuhaa uistellessa mutkittelen ja vaihtelen tätä kautta uistinten nopeuksia. Myös mutkitellessa voi vaihdella moottorilla nopeutta, jolloin tämä teho vielä korostuu.

Miten mielestänne vaapun pystykapeus - lahnamaisuus- vaikuttaa uintiin??

En ole ikinä valmistanut uistinta, joten en osaa sanoa täyttä varmuutta. Seuraava pohjautuu tästä syystä maalaisjärkeen.

Lahnamainen vaappu pitää ehdottomasti painottaa, jotta se pysyy edes jollain tapaa pystyssä. Toisekseen lahnamainen vaappu on vaikea saada vetouistelussa uimaan, koska on aina vaarana akselin ympäri pyörähtäminen. Lahnamaiseen vaappuun on vaikea saada leukalappua, jolla vetouistelussa saadaan se vaapun uinti. Jerkkaamisessa olevat jerkit ovat useasti lahnamaisia ja niitä uitetaan vavalla ja kuten tunnettua, jerkit eivät sovellu vetouisteluun.  Vetouistelussa ainakin itsestäni kylkien vilauttelu ja hakevuus ovat hyviä tekijöitä ja uintiin vaikuttaa vaapun malli ja leukalappu.

[vanaha]

En ole ikinä valmistanut uistinta, joten en osaa sanoa täyttä varmuutta. Seuraava pohjautuu tästä syystä maalaisjärkeen.
Lahnamainen vaappu pitää ehdottomasti painottaa, jotta se pysyy edes jollain tapaa pystyssä. Toisekseen lahnamainen vaappu on vaikea saada vetouistelussa uimaan, koska on aina vaarana akselin ympäri pyörähtäminen. Lahnamaiseen vaappuun on vaikea saada leukalappua, jolla vetouistelussa saadaan se vaapun uinti. Jerkkaamisessa olevat jerkit ovat useasti lahnamaisia ja niitä uitetaan vavalla ja kuten tunnettua, jerkit eivät sovellu vetouisteluun.  Vetouistelussa ainakin itsestäni kylkien vilauttelu ja hakevuus ovat hyviä tekijöitä ja uintiin vaikuttaa vaapun malli ja leukalappu.

Jatkan samaa ajatusmallia - maalaisjärkeä. Minullakaan ei ole minkäälaista kokemusta vaappujen teosta. Mutta perhoja olen sitonut useampia vuosia. Vertailukohtana sieltä olisin taipuvainen ajattelemaan, että pyöreä vaappu pyörähtää helpommin ympäri kuin
lahnamainen. Ainakin perhoissa se toimii niin päin. Sen huomaa ehkä parhaiten perhoa heitettäessä. Lahnamainen vaappu kyllä tarvitsee painotusta alas, senkin asian taitanee koukut ajaa. Ehkä hitusen isommilla koukuilla. Se leukaläpän kiinnittäminen on varmaan kuten Mike toteaa. Mutta sieluni silmin näen lahnamaisen vaapun kyljen välähtelevän selvemmin ja antavan voimakkaamman värähdysärsykkeen veteen. Voin olla ihan väärässäkin.
Lahnamaisen vaapun heikkous voi muuten olla sittenkin uinnissa. Vaapun pitkittäisliike saattaa vaikeutua vaapun leveyden takia. Veden vastus vaikuttaa leveän vaapun kiertoliikkeeseen samalla kun vaapua vedetään eteenpäin. Ja se veto pyrkii myös kuollettamaan sitä samaa kiertoliikettä, uintia.
Mutta entäs jos kuitenkin..  Siinähän olisi vaapuntekijöille testinpaikka - tai kyllä ne varmaan ovat senkin kokeilleet.... Ja siksi lahnamaisia vetovaappuja ei ole juuri myynissä!

Sitten toinen juttu. Onko Teillä kokemusta vaappujen painottamisesta ruuveilla. Luin siitä jostakin. Heikentääkö se kuinka hirveästi vaapun uintia? Isot koukut kyllä voisi ajaa saman asian, mutta tuo kuhan suu kun ei ole niin hirveä...
Voisihan sen itsekin kokeilla, mutta onko jollakin kokemusta? Se olisi vaan niin paljon helpompaa kuin siiman painottaminen.. tarvitse tehdä vain kerran! Vaapun uinnista kun en edellekään halua poistaa mitään..

[AhvenAna]

Jes, kuume laski Ei tahtonut saada teksteistä mitään selvää...

No itseasiaan...Tietämykseni mukaan koukkuja on saatavana eri painoisina, mutta tuo koukun koon kasvaminen ei taida kulkea "käsi-kädessä" koukun painon mukaan? Luulisin, että painavia koukkuja on saatavana pienempinäkin. Kertokoon joku muu "viisaampi".

Btw..Mielenkiintoinen aihe! 

[vanaha]

Ajatus kuhavaapun painottamisesta nousi esille pohtiessani tarkemmin vaapun toimintaa vauhdin hiljentyessä tai pystähytessä. Kelluvat vaaput lähtee nousuun ja uppoavat painuvat kohti pohjaa. Painottamalla kelluvat vaappua saa niistä -  onko ne nyt hienolta nimeltään "suspensereitä", ainakin jotain sinnepäin -  syyvytensä pitäviä. Eivät siis nouse eikä  laske. Tai vain tosi hitaasti.
Jälleen olisi hyvä keino saada lisäulottuvuutta omistamilla uistimilla! Ei tarvitsisi aina ostaa uusia.. 

[AhvenAna]

Ajatus kuhavaapun painottamisesta nousi esille pohtiessani tarkemmin vaapun toimintaa vauhdin hiljentyessä tai pystähytessä. Kelluvat vaaput lähtee nousuun ja uppoavat painuvat kohti pohjaa. Painottamalla kelluvat vaappua saa niistä -  onko ne nyt hienolta nimeltään "suspensereitä", ainakin jotain sinnepäin -  syyvytensä pitäviä. Eivät siis nouse eikä  laske. Tai vain tosi hitaasti.
Jälleen olisi hyvä keino saada lisäulottuvuutta omistamilla uistimilla! Ei tarvitsisi aina ostaa uusia.. 

Ostin viime kesänä Rapakalan X-rapin, jonka piti olla nimenomaan suspivaappu, mutta mielestäni se ei sitä ole. Kokeilin sitä rantavedessä ja järven selällä, niin se vain otti ja lähti uppoamaan  Olen itsekkin pohtinut noiden vaappujen koukkujen painotuksia. Pitäisi vain löytää sellaisia koukkuja mitkä ovat edellisiä hieman raskaampia. Kalakaveriin siis...kunhan se vain aukeaa joskus keväällä.

Millä välineillä te saatte koukut niistä renkaista pois ja takaisin? Kun ne ovat tälläiselle räppäkäpälälle kohtuu pieniä ja jäykkiä. Toisaalta kovin järeitä vermeitä ei kannate käyttää, koska se rengas vääntyy ja uuden koukun kiinni pysyminen on heikompaa.

[psychocowboy]

Millä välineillä te saatte koukut niistä renkaista pois ja takaisin? Kun ne ovat tälläiselle räppäkäpälälle kohtuu pieniä ja jäykkiä. Toisaalta kovin järeitä vermeitä ei kannate käyttää, koska se rengas vääntyy ja uuden koukun kiinni pysyminen on heikompaa.

Sen harvan kerran kun olen vaihtanut oienneita ym koukkuja niin Rapalan pihtien kärjellä on saanut telomatta ne renkaat aukeamaan. Melkein aina olen kyllä sormia telonut

[Stögö]

Ostin viime kesänä Rapakalan X-rapin, jonka piti olla nimenomaan suspivaappu, mutta mielestäni se ei sitä ole. Kokeilin sitä rantavedessä ja järven selällä, niin se vain otti ja lähti uppoamaan 

Jos sinulla on raskaita perukkeita, muuttuu suspit uppoaviksi.