Ensikertalaisen ihka-omavenhoinen

[AhvenAna]

Nyt kun kuume alkaa todenteolla olla tapissa, niin voisitteko heittää lisää löylyä kiukalle?
Eli haluaisin tietoa siitä, mitä pointteja kannattaa ottaa selville uutta venettä hankkiessa? Ja myös se, että millaisella moottorilla venettä tulisi "työnnätellä" pitkin järvien selkosia...

Millaisia lisävarusteita veneessä tulisi olla jo ostovaiheessa ja mitkä ovat välttämättömiä hankintoja ennen vesille laskua?

Busteria mä olen haaveillut lähinnä sen vuoksi, että kiville ajettaessa (ei pääsääntöinen tarkoitus ) pintakosketuksien voima ei läpäisisi veneen pohjaa. Lisäksi Busterin korkeahkot reunat mahdollistaisivat vesiltä roiskimisen yms. eikä korkeammatkaan aallot kurkistelisi veneeseen. Toki muitakin vastaavia tai parempia ehdotuksia otetaan vastaan, mutta tuo on varmasti ihan hyvä lähtö kohta.

On tästä varmasti muillekkin hyötyä kuin pelkästään mulle. Jaetaan tieto tasapuolisesti.

[jpsuominen]

Jaahas, mistäs sitä aloittaisi...

Kerro nyt ensin, että oletko siis uutta vai käytettyä venettä etsimässä, ja jonkinlainen budjetti. Järvelle ilmeisesti olisi tulossa, mutta minkäkokoiselle, ja onko mahdollisesti tarkoitus lähteä merelle käymään tai muuten vaan tarvetta isompia aukkoja ylitellä? Nuo aika pitkälti määrittelee veneen ja koneen koon.

Busteri on ihan OK vaihtoehto, vaikkakaan ei meikäläisen ykkösvalintana olisikaan. Vanhat ovat epämukavia ja märkiä ajettavia, ja uusien sisätilat eivät ole enää niin kalastajaystävällisiä. Silverillä on mielestäni parempia vaihtoehtoja, jos alumiinia pitää olla. Sekä uusia Bustereita että Silvereitä vaivaa tosin se, että keulasta lyö helposti aalto sisään. Onpa noita Silvereitä vissiin Ruotsin puolella mennyt pohjaan saakka tuon vuoksi...

Lisävarusteita taasen pitää olla aika pitkälti oman maun mukaan. Katsastusvarusteet olisi tietysti hyvä löytyä, eikä muistakaan turvallisuusvälineistä kannata tinkiä. Tietysti jos vain jollain pienellä järvellä ajelee, saattaa VHF ja EPIRB olla jo hieman "overkill", mutta eipä niitä turvavarusteita silti ikinä liikaa ole. Kalastusvälineitä sitten tietysti oman maun ja tarpeen mukaan. Vapatelineet lienee "pakollinen" hankinta, ja kaikuluotainkin saisi löytyä. Plaanarikelat, takilat, plotterit yms. sitten tarpeen ja lompakon mukaan.

Vähän ehkä ympäripyöreetä juttua, mutta ilman sen enempää tietoa lähtökohdista ja käyttötarkoituksesta en oikein osaa tähän hätään muuta sanoa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ei kysyvä tieltä eksy, joten rohkeasti vaan lisää kysymyksiä. Eiköhän täältä nytkin jo vastaajia löydy.

[AhvenAna]

Arvelin ensin, että käytettyllä olisi varmasti hyvä lähteä liikenteeseen ja opetella hommat kunnolla ennen kuin ostaa ihan uutta paattia. Hintaluokka voisi olla jotain plusmiinus 500 ~5000€:sta. Ja traileri olisi samaan hintaa iso plussa, muuta se ei ole välttämättömyys. Kait sitä voi normi käyrryynkin virittää omat tellingit, tosin aina parempi tuo traileri.

Pääasiassa järvellä kalastelen, mutta merellekkin oli joskus tarkoitus mennä. Ohessa linkki alueesta, jolla olen enimmäkseen kalastanut: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=4429575&cy=7114036&scale=80000&tool=siirra&lang=FI

Normipelastusliivithän on aina "must" hankinta, mutta veneeseen toki hommataan airot, jos potkija hyytyy. Mitäs noi lyhenteet ovat (VHF & EPIRB)? VHF:stä tulee mieleen ensimmäisenä videot ja toisena LA-puhelin. Kaiku on myös "must" hankinta, mutta millaisella pärjää järvellä ja merellä?

Onnistuuko itse väsätä esim. noita plaanarikelkkoja, takilat yms.? Ei kehtais ihan kaikesta maksaa täyttä hintaa, ja appiukko on innokas rakentelija. Pitänee teetättää hänellä Btw...katos ei ole välttämätön, mutta oiva lisävaruste. Minua ei ole valmistettu sokerista, ja toisaalta sitä vettä on aina enemmän alla kuin mitä sitä sataa päältä. No tuossa on nyt alkuun jotain tietoja ja sepustuksia. Notta ehrotuksia otetaan "avosylin" vastaan!

[jpsuominen]

On siinä järvellä nimi...

Nuo lyhenteet: VHF = Very High Frequency, elikkäs radiopuhelin. Oikeampi nimitys olisi tietysti ollut meri-VHF. EPIRB = Emergency Position Indicating Radio Beacon, elikkäs radiomajakka, joka aktivoituessaan lähettää merivartiostolle yms. kuuntelijoille tiedon sijainnistasi. Järvikäytössä et kyllä kumpaakaan varsinaisesti tarvitse, ja tuo EPIRB taitaa olla liioittelua kaikille muille, paitsi avomerellä lohta uisteleville. Pelastusliivit/kelluntapuku/pelastautumispuku on tietysti jo lain mukaanikin pakollinen, ja toinen hyvä turvavaruste on joko vedenpitävä kännykkä, taikka sitten ihan vaan vedenpitävä suojapussi kännykälle.

Veneestä: 5000 € budjetti kertoo sen, että meikäläinen katselisi mielummin lasikuitupaatteja. Tuohon hintaan ei juuri muuta saa kuin Buster RS:n, joka ei mikään unelmavene ole. Toisaalta järvikäyttöön se voisi kyllä olla aivan riittävä, mutta 99% markkinoilla olevista Bustereista on aivan törkeän ylihintaisia. Jengi kuvittelee näemmä, että se vaarin vanha RySky loppuun ajetulla evikalla on edelleen saman arvoinen kuin uusi Buster L... Tuohon hintaan saattaisi löytyä joku Yamarin 4xx Big Fish, joka on oiva vene kokoluokassaan. Mitään kovin uutta konetta ei varmaan kannata havitella tuohon pakettihintaan saavansa, koska uusi 30 hv:n nelari Yamaha maksaa jo likemmäs 6000 euroa. Toisaalta nuo vanhat 80-90 luvun Yamahat ainakin ovat melko pomminvarmoja koneita, ja jos niihin jotain vikaa puskee, niin ovat helppoja korjata. Savuttavat ja pärisevät toki enemmän kuin uusi nelari, mutta kaikkea ei voi saada...

Kaiusta: Ei juurikaan mitään väliä merkillä tai mallilla. Kaikki tänä päivänä kaupassa (siis alan liikkeessä, LIDL:n tuotteet asia erikseen... ) myytävät kaiut ajaa kyllä asiansa sen verran hyvin, että niillä kyllä pärjää. Lompakon paksuuden ja omien mieltymyksien mukaan sitten pikseleitä ja värinäyttöä yms. herkkua. Ainoa "vaatimus" mielestäni on lämpötila-anturi, joka on erittäin oleellinen apuväline lämpötaskuja etsiessä.

Uisteluvälineistä: Lähes kaiken voi osaava kaveri rakentaa itse. Takilat, plaanarikelat yms. ei pitäisi tuottaa ongelmia, jos vaan ei ole peukalo keskellä kämmentä niin kuin meikäläisellä... Netti on pullollaan ohjeita ja piirrustuksia mitä erinäisimpien laitteiden ja lisävarusteiden rakentamiseen. Abolla taisi ainakin aarrearkussaan olla joitain piirrustuksia, joten sieltä kannattaa aloittaa: http://www.vetouistelu.com/Aarrearkku/.

[nightrider]

Veneestä: 5000 € budjetti kertoo sen, että meikäläinen katselisi mielummin lasikuitupaatteja. Tuohon hintaan ei juuri muuta saa kuin Buster RS:n, joka ei mikään unelmavene ole. Toisaalta järvikäyttöön se voisi kyllä olla aivan riittävä, mutta 99% markkinoilla olevista Bustereista on aivan törkeän ylihintaisia.

Uistelukäytössä lasikuituvenekin on ihan käypänen, koska matalista rannoista ja karikoista on joka tapauksessa pysyttävä sen verran kauempana ettei samanlaista pienten pohjakosketusten riskiä ole kuin kenties heittokalastuksessa. Kovemmassa vauhdissa kiville ajaminen ei tee millekään veneelle erityisen hyvää, puhumattakaan miehistöstä. Osassa suomalaisia lasikuituveneitä on tehdasasennettu kölirauta joka suojaa pieniltä kolhuilta. Saman asian ajaa köliin keulan alueelle liimattava suoja esim. KeelGuard, joita myydään netissä.

Omasta kokemuksesta voin muuten todeta vanhan Buster RS:n soveltuvan paremmin meren loivaan maininkiin kuin järvien terävämpään aallokkoon. RS:n pohjan muoto on sellainen että vene on "kova" aallokossa, eli toisin sanoen pienemmässä aallokossa kovaa ajettaessa lähtee paikatkin hampaista ja isommassa aallokossa vettä tulee varsinkin hankavastaiseen ajettaessa niskaan reippaasti. Uudempien Bustereitten ja Silverien keula leikkaa paremmin aaltoja, mutta hintakin on sitten kovempi.

Jos päädyt käytettyyn lasikuituveneeseen, kannattaa rungon kunto tarkistaa huolella ennen ostopäätöksen tekemistä. Pienet kuplat tai pistemäiset lohkeamat gelcoatissa (lasikuidun pintakerroksessa) kertovat alkavasta lasikuiturutosta, eli kosteuden pääsemisestä kuiturakenteeseen. Ellei vauriota korjata ajoissa, kuituun päässyt kosteus yhdessä talven pakkasten kanssa pehmentää kuiturakenteen ja runko menettää lujuutensa. Samaten kannattaa tarkastaa perälaudan mahdolliset läpiviennit tai varusteiden kiinnitykset (kaiun anturi, jne.). Monissa lasikuituveneissä perälaudan sisään on vahvikkeeksi laminoitu vaneri. Ellei läpivientejä tai kiinnitysruuvien reikiä ole tiivistetty asianmukaisesti rakenteeseen imeytyy vettä, joka vähitellen lahottaa vanerin ja perälauta menettää lujuutensa.

4-4.5 m vene soveltuu ominaisuuksiltaan parhaiten suojaisille vesille, eli järville ja meren saaristoon, kunhan muistaa isommilla selillä liikkuessaan lähteä ajoissa kotiin tuulen voimistuessa. Näyttää tuo Iso-Kiimanenkin siltä että itä-/länsituulella voi käydä kohtuullinen läikkä... Pidemmistä avomerelle suuntautuvista uistelureissuista en tuon kokoisella veneellä haaveilisi. 10-20 km päästä avomereltä ei välttämättä pääse ajoissa saariston tai rannikon suojaan kelin muuttuessa kovaksi, ja silloin on hengen lähtö lähellä.

Veneen varusteista sen verran, että pakolliset turvavarusteet eli hyväksytyt pelastusliivit, airot, mela tai ankkuri köysineen, käsipumppu, äyskäri tai ämpäri ja hyväksytty vähintään 2 kg käsisammutin (yli 25 kW/34 hv perämoottorilla varustetussa veneessä) pitää tietysti olla. Sammutin joutuu varsinkin avoveneessä alttiiksi kosteudelle ja lialle, ja se pitää lainkin mukaan tarkistuttaa asiantuntijaliikkeessä vähintään kerran vuodessa. Tarkistuspäivämäärä merkataan sammuttimen kylkeen ja nykyään poliisi sakottaa automaattisesti ellei sammutinta ole tarkastutettu. Sisävesillä liikuttaessa pelastusviranomaisiin saa yhteyden parhaiten soittamalla kännykällä yleiseen hätänumeroon, eli kännykkä mukaan kosteudelta suojattuna. Ja kannattaa muistaa että oma sijainti pitää pystyä kertomaan hätätilanteessa. Muuten on turha kuvitella avun ehtivän paikalle ajoissa. Järvialueilla VHF:ää  (joka muuten vaatii luvan) ei virallisesti taideta päivystää muualla kuin Saimaan alueella. Merellä VHF taas on oikea väline avun hälyttämiseen. Edellisten lisäksi hommaisin vielä ajoankkurin (laahusankkuri). Tuonkaan kokoisessa veneessä airoista ei kovemmassa kelissä ole mitään käytännön hyötyä, jos moottori päättää mennä lakkoon. Suurin riski tällaisessa tilanteessa on veneen kaatuminen sen ensin käännyttyä poikittain aallokossa. Sisään mahdollisesti päässyt vesi heikentää veneen vakavuutta käsittämättömän äkkiä. Ajoankkuri pitää veneen keulan tuuleen ja hidastaa ajelehtimista. Sen varassa voikin kohtuullisen turvallisin mielin odotella kelin paranemista, avun saapumista tai tuulen alapuolisen rannan vastaantulemista. Pieneen veneeseen riittävien ajoankkurien hinnat ovat venetarvikeliikkeissä 20-40 € välillä.

- Teppo -

[jpsuominen]

Täyttä asiaa nightriderilta. Etenkin viimeisen kappaleen varustelista kannattaa kaikkien laittaa korvan taakse.

[AhvenAna]

Suuri KIITOS Tepolle loistavista opastuksista veneen ja varusteiden hankintaan!!! Pokkaa ja kumartaa!

Näillä pääsee jo jonkin verran eteenpäin.... 

Ps. Jos karma olisi käytössä Tepolle Ehdottomasti Kehuja! 

[abo]

KeelGuard:ista kannattaa huomioida ettei se sovellu edes valmistajansa mukaan trailattaviin veneisiin joissa paino on kölirullilla = meikäläiset trailerit. Lisäksi tuo lasikuiturutto/osmoosi, on ilmiö joka ei välttämättä juonnu vauriovettymisestä ja saattaa syntyä ehjänkin topparin alle. Vain paistettu laminaatti on varmasti ilman happamuuseroja ja osmoosiriskiä. Eli rutto syntyy tai on syntymättä virheellisestä laminoinnista johtuen.

[-P-]

Normipelastusliivithän on aina "must" hankinta,

Onnistuuko itse väsätä esim. noita plaanarikelkkoja, takilat yms.? Ei kehtais ihan kaikesta maksaa täyttä hintaa, ja appiukko on innokas rakentelija. Pitänee teetättää hänellä

Hanki suoraan isot paukkuliivit (250N) hyville keleille ja sit huonoille keleille käy vaikkapa URSUITin pelastuspuku. Ei tarvii jännittää, kelluuko vai ei.

Kaiken voi tehä ite, noille kelkoille on abon aarrearkussa ohjeita ja hyviä sellaisia.

-P-

[nightrider]

KeelGuard:ista kannattaa huomioida ettei se sovellu edes valmistajansa mukaan trailattaviin veneisiin joissa paino on kölirullilla = meikäläiset trailerit.

Kiitos abo täsmennyksestä.

Tarkkaan ottaen KeelGuardin valmistaja toteaa "Note: If your trailer is designed such that the entire weight of the boat rests on the rollers or a
support beam along the keel, we do not recommend installing a keel protector. If the rollers can be lowered or the side bunks raised to clear the rollers, the 3M adhesive bond will not be compromised." Eli siis Megaware ei suosittele kölisuojan asentamista veneisiin joita säilytetään sellaisilla kölirullallisilla trailereillä, joissa kölirullia ei voida laskea alas.

Syynä on käsittääkseni se että kölirullat kohdistavat pistemäisen kuorman kölisuojaan, jolloin liimaus saattaa kuormittua liikaa ja irrota näissä kohdissa. Itse aion kokeilla KeelGuardia tulevassa veneessäni (Scout 187 SF). Traileriksi olen kaavaillut Thulen jarrullista telikärryä, jossa kölirullien korkeutta voi säätää. Ainakin talvisäilytyksen ajaksi täytynee pudottaa kölisuojan alueelle osuvat rullat alas ja tukea keulaosa muulla tavoin. Kerron kokemuksista, kunhan niitä ehtii kertyä.