Mitä nyt Sotsilandian järvistä jäi viime kesältä mieleen veden madaltumisen suhteen, niin toissa kesän "ottipaikat" eivät pitäneet enään kutinsa. Piti haeskella uusia mestoja. Ne antoisat kalapaikat mitkä olivat otilla muutama kesä sitten, olivat joko nyt liian matalia tai kalat eivät enään viihtyneet niissä.
Kuhamestoja etsittiin oikein kunnon kartan kanssa, ja löydettiinkin niitä. Jigejä ei ollut toissa kesänä mistä kokeilla, mutta viime kesänä tärpeiksi jääneet iskut tulivat öljyvärisiin jigeihin. Taitaa noille kuhille saman väriset jigit kelpaavan vuodesta toiseen, tai sitten ei?!
Oletan, että veden pinnan tippuessa useilla kymmenillä senteillä, kalat hakeutuvat toisille "asuinpaikoille". Koska oletan, että auringon valon lisääntyessä kalat kokevat valon lisääntymisen ikään kuin vaarana ja vaihtavat paikkaa. Ainakin Isolla Kiimasella appiukon mukaan vedenkorkeudella on väliä, jos oikeesti ollaan kalastamassa. Vaan piru ku siitä ukon turrista ota selevää. Ällyyttää vävyn tekelettä!
