Merilohen tulevaisuus

[J-King]

Saavuin juuri ahvenanmaalta lohta istelemasta, pettyneenä kuten monet muutkin venekunnat. Kalaa oli todella vähän mutta kaikki ylös saadut olivat isoja. Nyt mietityttää että missä oli lohi kooltaan 7-9kg, näitä oli saaliin joukossa vain muutama kun muina vuosina on tämä koko ollut yleisin saaliskala. Onko juuri tämä ikäpolvi poikasista tuhoutunut lähes kokonaan vai mikä mättää. Haluaisin herätellä ihmisiä huomaamaan että olemmeko tuhoamassa liialliseslla ammattakalastuksella itämeren upeimman kalan kokonaan?

[Börje]

Eihän Itämeren lohella kovin häävi tulevaisuus taida olla. Käytännössä ollaan jo kokonaan istutuskalan varassa. Tornionjoki on ainoa suomalainen joki, jossa luonnonkantaa hiukan saadaan pysymään hengissä. Senkin ammattikalastajat koittavat aktiivisesti tuhota merellä tapahtuvalla verkotuksella.

Tietysti voidaan ajatella, että poishan ne lohet kuuluukin pyytää kun ne on sitä varten istutettu. Se on enemmän kalataloudellinen näkökulma kuin virkistyskalastajan tai biologian vinkkelistä tarkasteltu.

Hylkeet tuovat sitten oman haasteensa niin ammattikalastajille kuin saaristoon eksyville lohillekin. Se on pikemminkin luonnollista kehitystä, enkä rokottaisi kovin rankalla kädellä hyljekantoja lohien tai ammattikalastajien suojelemiseksi.

Pahimman haasteen lohelle tuo kuitenkin Itämeren jatkuva saastuminen. Kyse on maailman saastuneimmasta merestä ja lohikalat ravintopyramidin huipulla keräävät kaikki myrkyt sisäänsä. Kaikkihan varmaan jo tietävät, että Itämeren lohta ei saa myydä EU:n alueella ihmisravinnoksi. Vain Suomella ja Ruotsilla on poikkeusluvat kansalaistensa myrkyttämiseen dioksiinilla. Kaikki eteläisen Itämeren EU-maat ymmärtävät, ettei niitä kannattaisi syödä. Esimerkiksi Tanska hävittää muun kalastuksen yhteydessä saadut Itämeren lohet polttamalla muun ongelmajätteen mukana. Koska tanskalaiset ja saksalaiset eivät kalasta lohta lähivesillään, niin suomalaiset kalastusalukset imuroivat eteläisen Itämeren lohta meidän markkinoillemme.

Jos minä saisin asiassa päättää, niin kieltäisin muun Eu:n tapaan myös Itämeren lohen myymisen (ja ammattikalastuksen). Harrastajat voisivat sitten tehdä ihan niin kuin huvittaa. Elintarvikevirasto voisi antaa oikean suosituksen syöntimääristä joilla dioksiinikertymät pysyvät kohtuuden rajoissa.

Luonnon kalakannatkin elpyisivät kun kutujokien terminaalipyynti loppuisi. Istutuksien jatkaminen nykyisessä laajuudessaan voitaisiin tietysti lopettaa.

Minä en enää pyydä enkä syö Itämeren lohta tai taimenta ollenkaan. Silakkaakin vain hyvin harkitusti. Pienethän ovat ihan ok. Riskiraja menee 17 sentin pituudessa. Silakkafileet on aina tehty noista isoista.

[J-King]

Siis tanska on kieltänyt yli 5 kiloisten käyttämistä ihmisravinnoksi, eli alle 5 kiloiset syödään sielläkin ja nuo yli viisikiloiset jalostetaan turkiseläinten rehuksi. Minusta tuo syöntikielto on taas liioittelua EU:lta, sillä kyllä sitä voi syödä huoletta esim. 4 kertaa kuussa ja tuskinpa sitä edes enenpää on kellää mahdollisuus käyttää. Olen itse syönyt kaikki taimeneni/loheni ja aijon jatkossakin syödä, enkä vielä loista pimeässä

[Börje]

Elintarvikeviraston nykysuositus on 1-2 kertaa kuussa Itämeren lohikaloja TAI isoa silakkaa. Ruoka-annoksessa oletetaan olevan kalaa max. 200g, josta voi näppärä laskea että ison 10kg lohen syöminen ylittää moninkertaisesti vuoden saantisuosituksen. Dioksiinihan on elimistöön kertyvä aine, joten kokonaismäärä ratkaisee vaikka osa myrkystä ajan myötä poistuukin.

EU:n dioksiinin saantisuosituksen rajaa ollaan lisäksi pudottamassa vielä entisestään reilusti. Kun Suomessa on jatkossa vielä kemikaalivirastokin, niin ihmettelen kauanko viranomaiset vielä kehtaavat jatkaa nykyisellä muunnellun totuuden linjoilla.

Eu:lle on kerrottu että "Suomessa toimii järjestelmä jolla pystytään varmistamaan, että kuluttajat saavat asianmukaisesti tiedon kaikista ruokavaliosuosituksista, jotka koskevat tiettyjen dioksiinille herkimpien väestöryhmien Itämeren kalan syönnin rajoittamista mahdollisten terveysriskien välttämiseksi." http://www.ktm.fi/files/14775/DioksiiniasetusFIN.pdf

Onpa melkoista höpötystä. Jos aktiivinen lohen kilpauistelija väittää olevan ihan ok syödä lohta neljästi kuussa, niin eipä taida tämä pystyvä järjestelmä oikein toimia.

Saahan tässä maassa tietysti myydä tupakkaakin vaikka sekin on hemmetin myrkyllistä. Tuosta kuitenkin ihmisiä muistetaan oikeasti valistaa. Kuinkas moni ihmettelisi jos Suomi ja Ruotsi olisivat ainoat EU-maat jossa vielä saa myydä tupakkaa? Aika moni. Tätä dioksiinikalojen myymistä elintarvikkeiksi ei ihmettele oikein kukaan. Perusteluna vähäisten määrien syöntisuositukselle on kerrottu, että kalan syönnillä on merkittäviä positiivisia terveysvaikutuksia. Ei se lohi kaupasta tai työpaikkaruokalasta mihinkään katoaisi, vaikkei sitä Itämerestä pyydettäisi. Tilanne muistuttaa sitä, että EU kieltäisi tupakan myymisen, mutta Suomi haluaisi suojella tupakkateollisuuden työpaikkoja korostamalla tupakanpolton sosiaalisen mielihyvän aiheuttamia positiivisia arvoja ja suosittelemalla kaikille 1-2 tupakan polttamista kuukausittain.

En asiana vastusta lohen uistelua. Saalistamisen riemu lohen taistellessa siiman päässä on tietysti hieno juttu. Pitäisi vaan ymmärtää jättää ne syömättä. C&R voisi toimia tässä hyvin perustein.

[Börje]

Jos jotakuta Itämeren tila kiinnostaa, niin tuossa on linkkin suht vanhaan, mutta minusta varsin selkokieliseen dokumenttiin. Lähtökohtana on Perämeri, mutta siinä käsitellään myös yleisesti Itämerta. Vähän faktaa painajaisten tueksi. Sitten voi ymmärtää, ettei lohella ole siellä jätealtaassa kivaa olipa sitten alkujaan kasvatettu tai luonnon lohi.

http://www.bd.lst.se/publishedObjects/10003822/fi3.pdf

[J-King]

Itselläni lohenuistelu rajoittuu muutamaksipäiväksi touko-kesäkuulle ja jos tänä aikana venekuntamme sattuu saamaan esim 5 lohta keskipainoltaa esim 8kg kun tämä saalis jaetaan venekunnan kesken (3-4) hengen ja tämä määrä jakaantuu vielä jokaisen kalamiehen kotona osiin ja useaan valmistuskertaan niin tällä perusteella sanon että syön onnellisena ja tyytyväisenä kalani. Sitten kun puhutaan meritaimenesta niin taimenet suomessa pyydystetään keskimäärin ensimmäisen ja toisen merivuoden aikana. Liäksi taimen jossain olosuhteissa käyttää silakkaa huomattavasti vähämmen ravintonaan kuin merilohi, olen itse todennut taimenen syövän esimerkikksi syksyllä piikkikaloja, pikkutuulenkalaa ja kivinilkkaa enemmän kuin silakkaa.

[MikeTonic]

Onhan tuossa Börjen kirjoituksessa paljon asiaa.

Itse näkisin huonojen lohikantojen suurimmaksi syyksi jokien valjastamisen vesivoimaa varten. Kotimaisesta vesivoimasta saatava sähkö on muutaman prosentin luokkaa, mutta kalastusturismista ja muusta siihen liittyvästä saataisiin huomattavasti enemmän.

Muutenkin oli mielenkiintoinen MOT ohjelma maanantaina, jossa kritisoitiin yleensä ottaen tätä nykyaikaista istutuspolitiikkaa. RKTL:n tutkimusten mukaan istutuksista saatava hyöty on muutaman prosentin luokkaa ja voimayhtiöiden (jotka siis tekevät velvoiteistutuksia) noin kymmenen prosentin luokkaa. Kaiken lisäksi lohikalat, joita istutetaan pohjautuvat kasvatettuihin emokaloihin eikä villinä kasvaneisiin kaloihin kuten Ruotsissa. Kasvatetut emokalat ja tuki-istutetut kalat degeneroivat lohikalojen perimäkantaa eivätkä ne tee yhtä pitkiä matkoja syöntialueille - vaan jäävät istutuspaikan lähivesiin. Tästä syystä MOT:n ohjelma kulkee nimikkeellä "Pullamössölohet"
http://www.yle.fi/mot/rk070528/kasikirjoitus.htm

Tuossa MOT:n ohjelmassa kritisoitiin myös näitä lohiteitä, joita voimaloiden yhteyteen rakennetaan. Ruotsissa lohiteitä rahoitetaan yritysten "vihreiden arvojen" pohjalta voimayhtiöiden toimesta. Suomessa voimayhtiöt rahoittavat lohiteiden rakentamisen kunnilta ja valtiolta. Tästä syystä monista lohi- ja taimenjoista kalat ovat kadonneet, kun eivät pääse nousemaan enää voimaloiden yläpuolelle. Monet lohitiet on suunniteltu ja rakennettu siten, että kalojen on äärimmäisen vaikea nousta niitä pitkin ja tästä syystä niitä pitkin nousee kymmeniä tai satoja kaloja, vaikka tarve olisi useammalle tuhannelle nousukalalle.

Dioksiini luonnollisesti kerääntyy suurimmaksi osaksi petokaloihin ja erityisesti suuriksi kasvaviksi kaloihin. Jo nykyisellään meressä kasvaneiden petokalojen ruokailusuositukset ovat aika tiukat (muutamia aterioita kuukaudessa).

[Börje]

Dioksiinin kertyminen Itämerellä rasvaisiin kaloihin johtuu niiden käyttämästä ravinnosta ja siitä, että dioksiini sitoutuu rasvaan. Siksi pahimpia ongelmakaloja ovat kolmannen merivuotensa elänyt lohi ja taimen. 17 senttiset silakat taitavat olla jo 4-5 vuotiaita.

Hauesta en kirjoittanut kun ei kuulunut topikkiin. Hauki ei ole rasvainen kala ja se syö erilaista ravintoa. Dioksiini ei ole hauen ongelma. Hauella on syöntirajoitus elohopean takia. Pahimmat myrkkyalueet hauen osalta ovat matalat syöperäiset sisävesistöt Kaakkois-Suomessa ja uudehkot tekojärvet.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/suositukset_ja_ohjeet/kalan_sy__ntisuositukset/

Alkuperäisen viestini varsinainen sisältö taisi kyllä olla, että lohella menee huonosti monen eri syyn vuoksi. Tilanne voitaisiin jättää luonnon korjattavaksi kieltämällä lohen ammattimainen pyynti kokonaan. Kansantaloudellisesti se homma on jokseenkin kannattamatonta ja biologisesti lohelle vahingollista. Myrkkyjen vuoksi niiden syöminen on myös ihmisille enemmän vahingollista kuin hyödyllistä.